MaJa-kroniikassa kuvaillaan tontin hankkimista Länsiuudeltamaalta ja siitä luopumiseen johtaneista
seikoista. MaJa oli tarkoitus olla uusi uljas hirsitupa Annelle, Sarille ja Rikulle
Sammatin idyllisissä maisemissa. Mutta kuinka sitten kävikään....
Huomatkaa, että nimet on muutettu, jottei varsinkaan sivullisille tule harmia.
Oikeat nimet annan suullisesti vain valikoiduille henkilöille (sukulaiset ja ystävät)
Epilogi:
Tässä muistelossa on kirjattu vain ne tapahtumat, jotka löysin sähköposteistani
ja muistiinpanoistani.
Paljon asioita jää kertomatta, mutta uskallan sanoa, etten tarkoituksella ole
mitään jättänyt mainitsematta tai muuttanut sisältöä.
1. Tutustuminen tontteihin vuoden 2001 kesällä
Kiersimme vaimoni kanssa pitkin Uuttamaata, mm. Porvoossa, Vihdissä, Nummelassa,
Lohjalla ja Sammatissa etsimässä rakennuskelpoisia tontteja koko 2001 kevään.
Kiinnostuimme Sammatissa olevista Kirjoniemen tonteista ja aluksi kävimmmekin
tutustumassa kortteleihin 55 ja 56. Seuraavilla kerroilla otimme rakennusmestarimme
(O. Kivinen) mukaan ja hänen neuvostaan aloimme
tiedustella korttelissa 53 olevia vielä vapaita tontteja kunnalta.
2. Kaupanteko
Otettuamme yhteyttä kuntaan ilmeni, että ainoat vapaat tontit ovat
rakennusfirma N:n varaamia.
Tontit kuitenkin vapautuivat elokuussa ja kunnanhallitus myönsi osto-oikeuden
meille joten tonttikauppa tehtiin 3.9.2001
3. Ensimmäset suunnitelmat
- Etsimme hirsitalotoimittajaa ja lopulta päädyimme Peura-taloon edullisen
hinnan vuoksi
- Rakennustarkastaja K. Ekan kanssa sovittiin, että haetaan lupaa
1,5 kerroksiseen hirsitaloratkaisuun poikkeusluvalla
- 16.6.2002 kunnanhallitukselle jätettiin poikkeuslupa-anomus,
jossa talo sijoitettiin tontille pääty eteleläsuuntaan ja malliksi
määriteltiin 1,5 kerroksinen hirsitalo
- kunnanhallitus hylkäsi hakemuksen sen puolitoistakerroksisuuden takia
4. Toinen suunnittelukierros
- Kuntaan palkattiin uusi rakennustarkastaja A. Toka
- Kävimme kesällä 2002 rakennusmestarimme kanssa kokouksessa Sammatissa,
jolloin kerroimme uudelle rakennustarkastajalle tilanteen.
Hän pyysi havainnollistamaan rakennuksen sijainnin tontilla, joten
rakensimme hieman myöhemmin kehikon sinne
- Kehikko havainnollisti rakennuksen sijoittelun tontille ja harjakorkeuden
- Herra Toka kävi myöskin katsomassa tonttia ja rakennelmaa ja ilmoitti sitten,
että naapurien taholta on huomautettu talon sijoituksesta ja
korkeudesta maiseman esteenä. Muutimme tällöin kuvia ja harjakorkeus
madallettiin 7 metristä 6.3 metriin,
jolloin rakennus ei olisi näköesteenä, koska talon suunniteltu
kohta tontilla on useita metrejä alempana kuin se kohta jonne naapurimme Kössi
oli rakentamassa taloaan
- 9.7.2002 kunnanhallitus hylkäsi uudelleen hakemuksen koska rakennus
oli edelleen 1,5 kerroksinen, vaikkakin huomattavasti matalampi kuin
aikaisemmassa hakemuksessa
- tässä vaiheessa ilmoitimme Peura-talolle ettemme saa rakentaa suunniteltua
taloa ja peruimme kaupan
5. Parannustyöt tontilla
- Päätimme vaimoni kanssa, että ehdotamme naapureille talon kohdan siirtämistä
pohjoisreunalle ja samalla se käänetään siten, ettei tontin eteläosaan
jää näköestettä. Aloimme kunnostaa tonttia syksyllä 2002,
koska siinä oleva aikaisemmin raivattu kasvusto alkoi olla jo rehottamassa uudelleen ja lisäksi
muutamia puita piti kaataa tontin pohjoisreunalta, jotta talo voitaisiin sijoittaa sinne itäsuunnassa.
- Lisäksi tilasimme työmaakopin tarvikkeineen, kuljetuksineen ja rakentamisineen
Pohjanmaalta. Työmaakoppi pystytettiin tontille 1.-14.10.2002.
6. Aluearkkitehdin ehdotukset
- 16.10.2002 naapurissa pidettiin kokous, jossa oli korttelien 53, 55 ja 56
asukkaita keskustelemassa ratkaisuvaihtoehdoista esimerkiksi muuttamalla
asemakaavaa (todettiin, että kaavamuutos on iso prosessi joten sovimme
naapurien avoparin kanssa, että talomme sijoitetaan aivan tontin pohjoisosaan
itä-länsisuunnassa, jolloin se ei ole heidän järvimaisemansa edessä.)
- myöhemmin syksyllä otin valokuvia tontista ja tein siitä trikkikuvia,
joista pystyi hahmottamaan talon sijainnin ja korkeuden tontilla tieltä katsoen
- 29.1.2003 saimme kuvat jossa talomme rakennettaisiin metsänreunaan ja
siten mm. kuistit eivät olisi näköesteenä naapureille
- aluearkkitehti K.L teki 14.2.2003 asemapiirroksen, josta
näki talojen korkeuserot korttelissa ja hän antoi lausunnon 30.5.2003,
jossa puollettiin 1,5 kerroksisen ratkaisun soveltuvan kortteliin
- naapurien kanssa luonnosteltiin asemapiirros siten, että talo sijaitsi
aivan tontin pohjoisreunalla
- teetimme tältä pojalta piirustukset uudelta hirsitalotoimittajalta Mammutilla
7. Sähkösuunnittelu maaliskuussa 2003
- Kävimme keskusteluja sähkötomittajien ja -suunnittelijoiden kanssa, koska oletimme
että pääsemme piakkoin aloittamaan työt ja saimme myös Mammutilta
kuvat sähkösuunnittelua varten
8. Uuden rakennustarkastajan perehdyttäminen tilanteeseen
- Kunta palkkasi osapäiväiseksi rakennustarkastajaksi rkm. J. Kolmannen Lohjalta
- 24.2.2003 olleessa kokouksessa Lohjalla rakennustarkastaja hylkäsi
kuvamme mm. koska:
- maanpintaa ei oltu piirretty katkoviivalla
- asemapiirroksessa talo oli sijoitettu liian lähelle tontin
pohjoisreunaa (alle 5 m)
- Tällöin teetimme uudet kuvat ja veimme ne Kösseille
tutkittavaksi (jätimme kuulemiskaavakkeet ja kuvat ovensuuhun, koska
he eivät olleet paikalla)
- Soitin naapuri Kössille myöhemmin ja keskustelin asiasta.
Pyynnöstäni huolimatta hän ei suostunut viemään kuvia P. Irttihirmuille
naapuriin (40m), joten kävimme uudestaan Sammatissa 1.4.2003 ja
keskustelimme Kössien kanssa ja sovimme, että sijoitamme
talon 10 metrin sijasta vain 7 metriä pohjoisreunasta ja siten,
että talon itäpääty on hieman pohjoisempana kuin länsipääty.
Tällöin talon pitkä reuna noudattaa pohjoista rajaa kuitenkin jättäen
pohjoisosassa olevan puuston luonnontilaan. P. Irttihirmun pariskunnan tullessa paikalle tunnin
myöhässä he totesivat meille, ettei talon sijoittelu olekaan oleellinen asia
vaan sen korkeus ja kerrosmäärä viitaten aikaisemmin tehtyihin hylättyihin
poikkeuslupahakemuksiimme. Keskustelun jälkeen naapurit kirjasivat mielipiteensä
kuulemiskaavakkeisiin.
Edelleenkin odotan, että tuo pölähtäminen paikalle kyseenalaisine
kommentteineen kuitataan Aprillipilaksi.....
- 14.4.2003 pidettiin Sammatissa kokous, jossa paikalla oli kunnanjohtaja P.,
aluearkkitehti ja Kolmonen ja pohdimme kuinka päästäisiin kaikkia tyydyttävään
ratkaisuun, varsinkin kun kunnanjohtaja oli muuttamassa pois ja
uusi rakennustarkastaja oli aloittamassa...
9. Neljäs rakennustarkastaja
- Kuntaan palkattiin täysipäiväiseksi rakennustarkastajaksi M. Nelonen
- 30.5.2003 kävimme Sammatissa kokouksessa, jossa oli läsnä uusi kunnanjohtaja
H-M sekä aluearkkitehti ja Nelonen.
Kävimme myös tontilla ja sovimme, että Nelonen on yhteydessä P. Irttihirmuihin
mahdollisimman pian
10. Kuvien muuttaminen yksikerrosratkaisuksi
- Koska P.Irttihirmujen kanssa asia ei edennyt suotuisasti muutettiin 12.6.2003
talon kuvia siten, että yläkertaa madallettiin sekä toinen puoli yläkerrasta
jätettiin avoimeksi, jolloin rakennus ei ole enää malliltaan 1,5 kerroksinen
- 9.6.2003 piirrettiin uusi asemakuva, jossa talo sijoitettiin 7 m pohjoisreunasta
- Näillä kuvilla teimme rakennuslupahakemuksen ja siihen saimme puollon kunnan
rakennuslautakunnalta 10.7.2003
- Naapurit jättivät valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen elokuussa 2003
11. Lounasnummi
- Koska naapurit olivat jättäneet valituksen kävimme tutustumassa Lounasnummen
rakentamattomiin tontteihin talomyyjän, rakennusmestarimme ja kunnan huoltomiehen kanssa
- 29.8.2003 keskusteltiin tonttien vaihtomahdollisuuksista kunnanjohtajan
kanssa ja hän myös esitteli asian kunnanhallitukselle
12. Hallinto-oikeuden päätös
- Hallinto-oikeuden päätös tuli joulukuussa 2004 (16 kuukauden jälkeen)
- Hallinto-oikeus ei ottanut kantaa siihen, että päätös jättää
meidät eriarvoiseen asemaan naapurien kanssa vaan ainoastaan totesi, että talo
on tulkittavissa puolitoistakerroksiseksi ja valitus on siten ollut aiheellinen
13. Kunnanhallituksen päätös sallia tontin myynti eteenpäin
- 15.9.2004 kunnanhallitus päätti sallia tontin myymisen eteenpäin
ainoastaan varaten oikeuden valita ostaja (kauppakirjan sopimus kohta 4)
14. Tontin myynti
- Pian hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen päätimme vaimoni kanssa,
että myymme tontin, koska asian pitkittyminen ja monimutkaisuus ovat aiheuttaneet
todella paljon mieliharmia meille molemmille ja jo viihtyvyydenkin takia on vaikea
kuvitella asuvansa kyseisessä naapurustossa
- Tapasimme Huoneistotiun välittäjän Lohjalla ja faksasin myöhemmin tontin
rekisteritiedot ja kopion kunnanhallituksen myynnin sallivasta päätöksestä.
Myöhemmin välittäjä otti meihin yhteyttä ilmoittaen, että on ollut
yhteydessä kuntaan ja asia on myynnin suhteen kunnossa.
Hieman myöhemmin saimme myös kuulla, että jotkin tarjoukset ovat
ylittäneet hintapyynnön.
Seikat, jotka mielestämm puolsivat tontin hinnoittelua:
- kunnanhallituksen päätäs 15.9.2004 vapauttaa myymään tontti rajaamatta hintaa
- tontin arvoon on sisällytettävä;
- useat raivaukset ja sinne rakennettu työmaakoppi eli tontti on
alkuperäistä arvokkaampi
- lähes neljän vuoden aikana tulleet kustannukset ja korko sijoitetulle
pääommalle (tontti, verot, lohkomismaksu, kaupanvahvistajan palkkio,
pankin lainanvarausmaksut,lainhuutotodistus, työmaakopin rakennusmateriaalit,
kuljetus, rakennustyöt, rakentajien majoitus ja jne.....)
- tontin myyjälle palkkio
- omat ja rakennusmestarimme matkustus- ja työkustannukset (kuten alussa
totesin, kokouksia ja käyntejä kunnassa on ollut enemmän kuin
muistiinpanoistani olen pystynyt kirjaamaan)
- jo alunperin kunnanhallituksen tekemät päätökset evätä poikkeusluvan
osoittavat eriarvoista kohtelua samassa korttelissa oleville rakennushankkeille,
eli rakentamisen pitkittyminen ei johdu "taktikoinnista" vaan hämärtyneestä
oikeudenmukaisuuden käsityksestä niin kunnan hallinnossa kuin naapurustossakin
- tontti myytiin käypään hintaan miettien vaihtoehtona
tapoja, joita esim. muissa kunnissa on tehty vastaavissa tapauksissa.....
Back to main page