MaJa-kroniikassa kuvaillaan tontin hankkimista Länsiuudeltamaalta ja siitä luopumiseen johtaneista seikoista. MaJa oli tarkoitus olla uusi uljas hirsitupa Annelle, Sarille ja Rikulle Sammatin idyllisissä maisemissa. Mutta kuinka sitten kävikään.... Huomatkaa, että nimet on muutettu, jottei varsinkaan sivullisille tule harmia. Oikeat nimet annan suullisesti vain valikoiduille henkilöille (sukulaiset ja ystävät) Epilogi: Tässä muistelossa on kirjattu vain ne tapahtumat, jotka löysin sähköposteistani ja muistiinpanoistani. Paljon asioita jää kertomatta, mutta uskallan sanoa, etten tarkoituksella ole mitään jättänyt mainitsematta tai muuttanut sisältöä. 1. Tutustuminen tontteihin vuoden 2001 kesällä Kiersimme vaimoni kanssa pitkin Uuttamaata, mm. Porvoossa, Vihdissä, Nummelassa, Lohjalla ja Sammatissa etsimässä rakennuskelpoisia tontteja koko 2001 kevään. Kiinnostuimme Sammatissa olevista Kirjoniemen tonteista ja aluksi kävimmmekin tutustumassa kortteleihin 55 ja 56. Seuraavilla kerroilla otimme rakennusmestarimme (O. Kivinen) mukaan ja hänen neuvostaan aloimme tiedustella korttelissa 53 olevia vielä vapaita tontteja kunnalta. 2. Kaupanteko Otettuamme yhteyttä kuntaan ilmeni, että ainoat vapaat tontit ovat rakennusfirma N:n varaamia. Tontit kuitenkin vapautuivat elokuussa ja kunnanhallitus myönsi osto-oikeuden meille joten tonttikauppa tehtiin 3.9.2001 3. Ensimmäset suunnitelmat - Etsimme hirsitalotoimittajaa ja lopulta päädyimme Peura-taloon edullisen hinnan vuoksi - Rakennustarkastaja K. Ekan kanssa sovittiin, että haetaan lupaa 1,5 kerroksiseen hirsitaloratkaisuun poikkeusluvalla - 16.6.2002 kunnanhallitukselle jätettiin poikkeuslupa-anomus, jossa talo sijoitettiin tontille pääty eteleläsuuntaan ja malliksi määriteltiin 1,5 kerroksinen hirsitalo - kunnanhallitus hylkäsi hakemuksen sen puolitoistakerroksisuuden takia 4. Toinen suunnittelukierros - Kuntaan palkattiin uusi rakennustarkastaja A. Toka - Kävimme kesällä 2002 rakennusmestarimme kanssa kokouksessa Sammatissa, jolloin kerroimme uudelle rakennustarkastajalle tilanteen. Hän pyysi havainnollistamaan rakennuksen sijainnin tontilla, joten rakensimme hieman myöhemmin kehikon sinne - Kehikko havainnollisti rakennuksen sijoittelun tontille ja harjakorkeuden - Herra Toka kävi myöskin katsomassa tonttia ja rakennelmaa ja ilmoitti sitten, että naapurien taholta on huomautettu talon sijoituksesta ja korkeudesta maiseman esteenä. Muutimme tällöin kuvia ja harjakorkeus madallettiin 7 metristä 6.3 metriin, jolloin rakennus ei olisi näköesteenä, koska talon suunniteltu kohta tontilla on useita metrejä alempana kuin se kohta jonne naapurimme Kössi oli rakentamassa taloaan - 9.7.2002 kunnanhallitus hylkäsi uudelleen hakemuksen koska rakennus oli edelleen 1,5 kerroksinen, vaikkakin huomattavasti matalampi kuin aikaisemmassa hakemuksessa - tässä vaiheessa ilmoitimme Peura-talolle ettemme saa rakentaa suunniteltua taloa ja peruimme kaupan 5. Parannustyöt tontilla - Päätimme vaimoni kanssa, että ehdotamme naapureille talon kohdan siirtämistä pohjoisreunalle ja samalla se käänetään siten, ettei tontin eteläosaan jää näköestettä. Aloimme kunnostaa tonttia syksyllä 2002, koska siinä oleva aikaisemmin raivattu kasvusto alkoi olla jo rehottamassa uudelleen ja lisäksi muutamia puita piti kaataa tontin pohjoisreunalta, jotta talo voitaisiin sijoittaa sinne itäsuunnassa. - Lisäksi tilasimme työmaakopin tarvikkeineen, kuljetuksineen ja rakentamisineen Pohjanmaalta. Työmaakoppi pystytettiin tontille 1.-14.10.2002. 6. Aluearkkitehdin ehdotukset - 16.10.2002 naapurissa pidettiin kokous, jossa oli korttelien 53, 55 ja 56 asukkaita keskustelemassa ratkaisuvaihtoehdoista esimerkiksi muuttamalla asemakaavaa (todettiin, että kaavamuutos on iso prosessi joten sovimme naapurien avoparin kanssa, että talomme sijoitetaan aivan tontin pohjoisosaan itä-länsisuunnassa, jolloin se ei ole heidän järvimaisemansa edessä.) - myöhemmin syksyllä otin valokuvia tontista ja tein siitä trikkikuvia, joista pystyi hahmottamaan talon sijainnin ja korkeuden tontilla tieltä katsoen - 29.1.2003 saimme kuvat jossa talomme rakennettaisiin metsänreunaan ja siten mm. kuistit eivät olisi näköesteenä naapureille - aluearkkitehti K.L teki 14.2.2003 asemapiirroksen, josta näki talojen korkeuserot korttelissa ja hän antoi lausunnon 30.5.2003, jossa puollettiin 1,5 kerroksisen ratkaisun soveltuvan kortteliin - naapurien kanssa luonnosteltiin asemapiirros siten, että talo sijaitsi aivan tontin pohjoisreunalla - teetimme tältä pojalta piirustukset uudelta hirsitalotoimittajalta Mammutilla 7. Sähkösuunnittelu maaliskuussa 2003 - Kävimme keskusteluja sähkötomittajien ja -suunnittelijoiden kanssa, koska oletimme että pääsemme piakkoin aloittamaan työt ja saimme myös Mammutilta kuvat sähkösuunnittelua varten 8. Uuden rakennustarkastajan perehdyttäminen tilanteeseen - Kunta palkkasi osapäiväiseksi rakennustarkastajaksi rkm. J. Kolmannen Lohjalta - 24.2.2003 olleessa kokouksessa Lohjalla rakennustarkastaja hylkäsi kuvamme mm. koska: - maanpintaa ei oltu piirretty katkoviivalla - asemapiirroksessa talo oli sijoitettu liian lähelle tontin pohjoisreunaa (alle 5 m) - Tällöin teetimme uudet kuvat ja veimme ne Kösseille tutkittavaksi (jätimme kuulemiskaavakkeet ja kuvat ovensuuhun, koska he eivät olleet paikalla) - Soitin naapuri Kössille myöhemmin ja keskustelin asiasta. Pyynnöstäni huolimatta hän ei suostunut viemään kuvia P. Irttihirmuille naapuriin (40m), joten kävimme uudestaan Sammatissa 1.4.2003 ja keskustelimme Kössien kanssa ja sovimme, että sijoitamme talon 10 metrin sijasta vain 7 metriä pohjoisreunasta ja siten, että talon itäpääty on hieman pohjoisempana kuin länsipääty. Tällöin talon pitkä reuna noudattaa pohjoista rajaa kuitenkin jättäen pohjoisosassa olevan puuston luonnontilaan. P. Irttihirmun pariskunnan tullessa paikalle tunnin myöhässä he totesivat meille, ettei talon sijoittelu olekaan oleellinen asia vaan sen korkeus ja kerrosmäärä viitaten aikaisemmin tehtyihin hylättyihin poikkeuslupahakemuksiimme. Keskustelun jälkeen naapurit kirjasivat mielipiteensä kuulemiskaavakkeisiin. Edelleenkin odotan, että tuo pölähtäminen paikalle kyseenalaisine kommentteineen kuitataan Aprillipilaksi..... - 14.4.2003 pidettiin Sammatissa kokous, jossa paikalla oli kunnanjohtaja P., aluearkkitehti ja Kolmonen ja pohdimme kuinka päästäisiin kaikkia tyydyttävään ratkaisuun, varsinkin kun kunnanjohtaja oli muuttamassa pois ja uusi rakennustarkastaja oli aloittamassa... 9. Neljäs rakennustarkastaja - Kuntaan palkattiin täysipäiväiseksi rakennustarkastajaksi M. Nelonen - 30.5.2003 kävimme Sammatissa kokouksessa, jossa oli läsnä uusi kunnanjohtaja H-M sekä aluearkkitehti ja Nelonen. Kävimme myös tontilla ja sovimme, että Nelonen on yhteydessä P. Irttihirmuihin mahdollisimman pian 10. Kuvien muuttaminen yksikerrosratkaisuksi - Koska P.Irttihirmujen kanssa asia ei edennyt suotuisasti muutettiin 12.6.2003 talon kuvia siten, että yläkertaa madallettiin sekä toinen puoli yläkerrasta jätettiin avoimeksi, jolloin rakennus ei ole enää malliltaan 1,5 kerroksinen - 9.6.2003 piirrettiin uusi asemakuva, jossa talo sijoitettiin 7 m pohjoisreunasta - Näillä kuvilla teimme rakennuslupahakemuksen ja siihen saimme puollon kunnan rakennuslautakunnalta 10.7.2003 - Naapurit jättivät valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen elokuussa 2003 11. Lounasnummi - Koska naapurit olivat jättäneet valituksen kävimme tutustumassa Lounasnummen rakentamattomiin tontteihin talomyyjän, rakennusmestarimme ja kunnan huoltomiehen kanssa - 29.8.2003 keskusteltiin tonttien vaihtomahdollisuuksista kunnanjohtajan kanssa ja hän myös esitteli asian kunnanhallitukselle 12. Hallinto-oikeuden päätös - Hallinto-oikeuden päätös tuli joulukuussa 2004 (16 kuukauden jälkeen) - Hallinto-oikeus ei ottanut kantaa siihen, että päätös jättää meidät eriarvoiseen asemaan naapurien kanssa vaan ainoastaan totesi, että talo on tulkittavissa puolitoistakerroksiseksi ja valitus on siten ollut aiheellinen 13. Kunnanhallituksen päätös sallia tontin myynti eteenpäin - 15.9.2004 kunnanhallitus päätti sallia tontin myymisen eteenpäin ainoastaan varaten oikeuden valita ostaja (kauppakirjan sopimus kohta 4) 14. Tontin myynti - Pian hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen päätimme vaimoni kanssa, että myymme tontin, koska asian pitkittyminen ja monimutkaisuus ovat aiheuttaneet todella paljon mieliharmia meille molemmille ja jo viihtyvyydenkin takia on vaikea kuvitella asuvansa kyseisessä naapurustossa - Tapasimme Huoneistotiun välittäjän Lohjalla ja faksasin myöhemmin tontin rekisteritiedot ja kopion kunnanhallituksen myynnin sallivasta päätöksestä. Myöhemmin välittäjä otti meihin yhteyttä ilmoittaen, että on ollut yhteydessä kuntaan ja asia on myynnin suhteen kunnossa. Hieman myöhemmin saimme myös kuulla, että jotkin tarjoukset ovat ylittäneet hintapyynnön. Seikat, jotka mielestämm puolsivat tontin hinnoittelua: - kunnanhallituksen päätäs 15.9.2004 vapauttaa myymään tontti rajaamatta hintaa - tontin arvoon on sisällytettävä; - useat raivaukset ja sinne rakennettu työmaakoppi eli tontti on alkuperäistä arvokkaampi - lähes neljän vuoden aikana tulleet kustannukset ja korko sijoitetulle pääommalle (tontti, verot, lohkomismaksu, kaupanvahvistajan palkkio, pankin lainanvarausmaksut,lainhuutotodistus, työmaakopin rakennusmateriaalit, kuljetus, rakennustyöt, rakentajien majoitus ja jne.....) - tontin myyjälle palkkio - omat ja rakennusmestarimme matkustus- ja työkustannukset (kuten alussa totesin, kokouksia ja käyntejä kunnassa on ollut enemmän kuin muistiinpanoistani olen pystynyt kirjaamaan) - jo alunperin kunnanhallituksen tekemät päätökset evätä poikkeusluvan osoittavat eriarvoista kohtelua samassa korttelissa oleville rakennushankkeille, eli rakentamisen pitkittyminen ei johdu "taktikoinnista" vaan hämärtyneestä oikeudenmukaisuuden käsityksestä niin kunnan hallinnossa kuin naapurustossakin - tontti myytiin käypään hintaan miettien vaihtoehtona tapoja, joita esim. muissa kunnissa on tehty vastaavissa tapauksissa.....
Back to main page